Omenapuiden kalkitus
Omenapuiden istuttamisvaiheessa kalkki sekoitetaan istutuskuoppaan. Katso videolta tarkemmat ohjeet omenapuiden istutukseen ja kalkitukseen.
Omenapuiden kalkitus
Lue lisää »Nurmikko vehreäksi
Hyvinvoivan nurmikon salaisuus on säännöllinen hoito. Saadaksesi nurmikkosi kukoistamaan katso vuotuiset niksit alla:
1. Haravoi keväällä pois nurmikon päältä maatumattomat lehdet ja oksat.
2. Ilmasta sammaloituneet kohdat tai koko nurmikkoala vasta, kun maa on kuivunut talven jäljiltä. Ilmastus olisi hyvä tehdä nurmikolle kerran vuodessa, kun maa on sula, mutta ei kesän kuumimpaan aikaan.
3. Levitä kalkki ja kevätlannos koko nurmikolle antaaksesi kunnon alun kevätnurmen kasvulle.
5. Teroita ruohonleikkurinterät ja tee ensimmäinen leikkuu viimeistään nurmikon ollessa noin 8cm mittainen. Kevätnurmikkoa on hyvä leikata kerran kahdessa viikossa, mutta ei kerralla liian lyhyeksi.
6. Pidä kesällä nurmikon pituus noin 5cm:ssä, jolloin se kestää parhaiten kulutusta. Nurmikkoa on hyvä kastella kesäisin, jotta sen tuuheus ja vehreys säilyy. Yksi kunnollinen kastelukerta viikossa pitää nurmikkosi elinvoimaisena. Poutaisina päivinä kastelu on hyvä tehdä illalla, jolloin vesi imeytyy paremmin maahan eikä haihdu ilmaan.
7. Elokuussa on jo aika kalkita ja syyslannoittaa koko nurmiala. Kalkitus nostaa maan pH:ta ja ehkäisee syksyn sateiden aiheuttamaa maan happamoittamista.
8. Syksyllä puiden tippuneet lehdet voi haravoida pois tai jättää talveksi nurmikon päälle ruohonleikkurilla silputtuna. Nurmikon talvehtimiskorkeus on hyvä pitää samana kuin kesän ylläpitokorkeus.
Kalkitus, lannoitus ja säännöllinen ruohonleikkuu ehkäisevät sammaleen muodostumista sekä säilyttää nurmesi vehreyden.
Nurmikko vehreäksi
Lue lisää »Kasvimaan kalkitus
Luontaisesti Suomen maaperä on liian hapan monille vihanneksille ja juureksille. Kalkitsemalla kasvimaata voidaan pH-luku nostaa tarvittavalle tasolle 6-7 pH.
Hyödyt kasvimaan kalkituksesta:
- maaperän ravinteiden liukoistuminen kasvien käyttöön
- pieneliöiden hyvinvointi ja viihtyvyys maaperässä
- haitallisten aineiden liukoisuuden vähenemine
- maaperän rakenteiden ja kasvin juuriston toiminnan paraneminen
- suurempi ja maukkaampi sato
Esimerkiksi palko-, sipuli-, salaatti-, tai juuresvihanneskasvien pH-tavoite on 6-7. Samaan pH:n tavoiteluokkaan kuuluvat myös avomaankurkku, kaali, tomaatti ja raparperi.
Muiden vihanneskasvien viljelyssä pH voi olla 6-6,5 tasolla. Poikkeuksena kasvimaan kalkituksessa on ruokaperuna, joka viihtyy parhaiten pH ollessa 5,8-6,1. Ruokaperunamaata perustettaessa tehdään peruskalkitus, jonka jälkeen ylläpitokalkitus 8 vuoden välein. Lisäksi ruokaperunan viljelyssä tulee huomioida vuotuinen kalsiumin tarve kasvitautien ja sadon heikentymistä ehkäisemään.
Kalkin levitysmäärät riippuvat maalajista ja nykyisestä pH:sta, jonka kätevästi voit mitata pH-liuskoilla. Maalajin pystyy tunnistamaan maata kääntämällä ja katsomalla sen koostumusta. Huomioi että savi- ja multamaat tarvitsevat enemmän kalkkia happamuuden poistamiseen. Levitä tarvittava määrä kalkkia kasvimaallesi ennen maan muokkaamista.
Kasvimaan kalkitus
Lue lisää »Hedelmäpuiden kalkitus ja leikkaus
Kaikki hedelmäpuut tarvitsevat kalkkia, koska kalkitseminen nostaa maan pH:ta ja parantaa maan mururakennetta. Suomen maaperä on luontaisesti hapanta, jolloin kasviravinteet pidättäytyvät maahan eivätkä ole kasvien käytössä. Saadaksesi vuotuisesti hyvää satoa hedelmäpuistasi, kalkitse puita keväisin ja syksyisin.
Hedelmäpuiden leikkuussa tulee kiinnittää erityishuomiota leikkausjälkeen ja oksakauluksen säilyttämiseen. Varmista, että leikkuuvälineesi ovat oikeanlaiset ja hyvässä terässä, etteivät oksapinnat repeile. Huono leikkuujälki mahdollistaa kasvitautien pääsyn puun sisään, mikä aiheuttaa satotappioita ja puun terveyden heikentymistä.
Yleisesti hedelmäpuiden leikkauksen tarkoituksena on harventaa latvusta, jolloin valo pääsee kaikkialle kypsyttämään satoa. Oikeanlaiset leikkuut tukevat puun kasvua ja tekevät puun rakenteesta vahvemman kantamaan satoa. Lisäksi ilmava latvus vähentää kasvitautien määrää ja helpottaa sadonkorjuuta.
Huomiokohdat hedelmäpuiden leikkauksessa
- Kaikki hedelmäpuut voidaan leikata ennen silmujen turpoamista helmi-maaliskuussa, mutta kumivuotoiset luumu- ja kirsikkapuut voidaan rakenneleikata vasta heinäkuussa, millä ehkäistään vuotaminen.
- Ennen leikkuuta tarkastele puuta ja merkitse mitkä isot oksat aiot poistaa. Suunnittele jokaisen oksan poisto tarkkaan miettien miten se vaikuttaa puun rakenteeseen ja olemukseen leikkuun jälkeen.
- Poisleikattavia kohtia puussa ovat kuivuneet, sairaat ja vioittuneet oksat, latvuksen sisäänpäin kasvavat oksat, jyrkässä oksakulmassa kasvavat oksat, runko- ja juuriversot sekä tarvittaessa alimmat oksat.
- Paksuja oksia sahatessa pyri sileään ja kaltevaan leikkuupintaan, jota pitkin vesi valuu pois. Tarvittaessa käytä leikkuuhaavabalsamia ehkäistäksesi kasvitautien pääsyn puuhun.
- Pyri muotoilemaan nuoresta puusta tasapainoinen ja vahvaoksainen ja vältä vanhan puun radikaaleja leikkauksia ja isojen oksien poistoa. Muista, että leikkaaminen kiihdyttää uuden kasvun syntymistä seuraavana vuonna.
- Kesällä ennen sadon kypsymistä vesiversot on hyvä poistaa ja yli 30 cm pitkiksi kasvaneet vuosikasvaimet typistää.
- Puiden kasvua ylläpitääksesi muista vuotuinen kalkitus ja lannoitus!
Hedelmäpuiden kalkitus ja leikkaus
Lue lisää »Ruusut kukoistamaan
Ruusupenkin perustamisvaiheessa on tärkeää kalkita kasvualusta ja muokata se perusteellisesti. Ruusut viihtyvät aurinkoisella paikalla sekä muhkeassa, vettä läpäisevässä ja ravinteikkaassa kasvualustassa, jonka syvyys tulisi olla 40-60 cm ja pH 6-6,5.
Kasvukaudella ruusujen hoidossa on hyvä muistaa:
- kevätsuojaus auringolta, kun maa on vielä jäässä
- rakenneleikkaus ennen silmujen puhkeamista
- kevätlannoitus ja kalkitus
- lisälannoitus kasvukaudella
- kasvinsuojelutoimenpiteet
- tarvittavat ohjailuleikkuut ja kuihtuneiden kukintojen poisleikkuu
- syyslannoitus
- talvisuojaus tuholaisilta
Kun huolehditaan tarvittavasta perustamiskalkituksesta, vältytään maan rakenteen negatiivisilta muutoksilta. Vuotuinen kevätkalkitus ylläpitää hyvää maanrakennetta, jossa ruusut viihtyvät. Karkearakeisilla maalajeilla liiallinen pH:n nousu voi aiheuttaa esimerkiksi raudan, boorin, mangaanin tai kuparin puutosta. Ravinteiden puutostila ja maan alhainen pH aiheuttaa ruusuilla lehtien vaaleanvihreää väriä ja epämuotoisuutta. Ennen ylläpitokalkitusta tarkista maan pH-taso, jolloin selviää tarvittava kalkinmäärä.
Ruusut kukoistamaan
Lue lisää »Nurmikon perustaminen
Uuden nurmialueen perustamisessa huolellinen pohjatyö on tulevan nurmikon puoli vehreyttä. Hyvin perustettu nurmikko ja säännöllinen hoito takaavat hyvinvoivan, vehreän nurmikon.
Nurmikon perustajan muistilista:
- Salaojitus ja avo-ojien kunnostus
- Huolellinen pohjamaan siivoaminen: isot kivet, puunpalaset, rikkakasvien osat poistetaan maasta
- Tiiviiden maakohtien rikkominen ja pohjamaan uudelleen muotoilu 2 prosentin kaadoilla rakenteista poispäin
- Riittävän, yli 22 cm multakerroksen levitys pohjamaan päälle huomioiden mullan noin 2 prosentin tiivistyminen
- Multakerroksen levityksessä: kerää mahdolliset rikkaruohot pois, varmista mullan peruslannoitus ja kalkitus
- Tasaa ja tiivistä 60-100 kg jyrällä
- Lopputasoittaminen kevyesti haravalla
- Nurmensiemenen ristiin kylvö 1,5-2,5 kg/100 m²
- Multaus haravalla ja siementen jyrääminen maahan
- Maan kosteuden jatkuva ylläpito
Nurmikon perustaminen
Lue lisää »Eroon sammaleisesta nurmikosta
Keväällä on hyvä aika kurkistaa pihamaalle ja tarkistaa nurmikon sammaloituneisuus. Nurmikon sammalkohdat voi havaita hyvin lumen sulamisen jälkeen ennen kuin nurmi on lähtenyt kevätkasvuun.
Nurmikon huono ravinne- tai vesitalous, maan tiivistyminen ja happamoituminen ovat yleisimmät syyt nurmikon sammaloitumiseen. Nurmikon uudelleen perustaminen on suositeltavaa, jos se on suurimmaksi osaksi sammaloitunut.
Jos nurmikossa on vain vähän sammaloituneita kohtia, saat sen vehreäksi ilman sammalta pienellä ensiavulla.
TYÖOHJEET
- Haravoi nurmikolta kaikki irtoava sammal pois.
- Ilmastoi sammaloitunut alue polkien talikolla maahan reikiä tai käytä nurmikon ilmaajaa.
- Kalkitse nurmikko huolellisesti hienolla tai rakeisella kalkilla valintasi mukaan ja levitä kevätlannos samalla.
- Levitä ilmastetun nurmialan päälle ohut hiekkakerros ja harjaa se reikiin.
- Tarvittaessa lisää ohut multakerros ja tee paikkakylvöä.
Huolehdi kastelusta ja muista syyskalkitus ja -lannoitus!
Eroon sammaleisesta nurmikosta
Lue lisää »Nurmikon liikakasvu
Nurmikon liiallinen kasvu voi viitata väärin kohdennettuun nurmisiemenseokseen.
Tällöin kyseessä voi olla niin sanottu rehutyyppinen nurmikonsiemen, mikä kasvaa nopeasti ja paljon.
Kyseessä voi olla myös liiallinen lannoittaminen typpipitoisella lannoitteella tai lannoitetta on levitetty määrällisesti liikaa. Nurmikon siementä valittaessa on hyvä kiinnittää huomiota siemenen käyttötarkoitukseen ja noudattaa lannoitteiden käyttöannosohjeita.
Nurmikon liikakasvu
Lue lisää »Rikkakasvit valtaavat nurmikon
Nurmikon perustamisvaiheessa kannattaa kiinnittää huomiota mullan laadukkuuteen. Laadukas multa ei sisällä rikkakasvien siemeniä, juuria tai muita osia. Jos rikkakasveja kuitenkin ilmaantuu perustetulle alueelle, ne kannattaa aluksi poistaa mekaanisesti niin, että koko kasvi tulee pois maasta. Esimerkiksi voikukka pystyy kasvamaan uudelleen 1 cm juuripalasta.
Jos nurmiala on pahasti rikkakasvien valtaama, voidaan koko ala myrkyttää ja perustaa nurmikko uudelleen.
Markkinoilla on myös spesifisiä rikkakasvien torjunta-aineita, jotka torjuvat leveälehtisiä rikkoja vaurioittamatta nurmikkoa.
Nurmikolle muodostuneet polut on hyvä kattaa kiveyksellä tai eri katteilla, jolloin tiiviissä maassa viihtyvät rikkakasvit eivät pääse kasvamaan polun varrelta nurmikollesi.
Välttääksesi rikkakasveja hoida nurmikkoasi säännöllisesti. Elinvoimainen nurmikko ei anna tilaa rikkakasveille.
Rikkakasvit valtaavat nurmikon
Lue lisää »Nurmikon kuivumien ja palaminen
Oletko tutkinut nurmikon kasvualustan koostumusta? Saat koostumuksen selville lapioimalla noin 50 cm syvän kuopan nurmikkoon. Pohjamaan päällä tulisi olla yli 22 cm:n multakerros.
Tarkastele onko kasvualusta kovan savinen tai erityisen hiekkainen pintakerroksesta. Jos on, tällöin nurmikko tulisi perustaa uudelleen lisäten laadukasta multaa, johon vesi ja ravinteet pidättyvät. Nurmi tarvitsee noin 8 cm syvyisen kasvualustan kasvaakseen kunnolla, mikä on vähimmäismäärä myös, kun lisäät uutta multaa vanhan pinnan päälle.
Jos kasvualusta on tarpeeksi syvä nurmikon kasvulle, voi nurmikon kuivumisen syy olla ravinteiden niukkuus maassa.
Lannoita nurmikko keväällä ja syksyllä ja muista samalla myös kalkitus, niin ravinteet vapautuvat nurmen käyttöön maan pH:n noustessa.
Monesti nurmikko kasvaa heikosti isojen puiden lähistöllä tai kallioperämaa-alueilla. Tällöin on hyvä miettiä haluaako panostaa nurmikon kasvuun kasvualustan lisäämisellä sekä lannoituskalkituksella vai mahdollisesti perustaa maapeitekasveille perennapenkki tai kattaa alue jollain katemateriaalilla, esimerkiksi kuorikatteella.
Nurmikon kuivumien ja palaminen
Lue lisää »Nurmikon heikko kasvu sekä harvuus
Heikko kasvu johtuu usein maanhappamoitumisesta, jolloin ravinteet pidättäytyvät maahan eikä nurmi pääse käyttämään niitä. Ratkaisuna on kalkitus, lannoitus ja kastelu. Kalkitse nurmikkosi keväällä ja syksyllä, se nostaa maan pH-tasoa. Lannoita nurmikko keväällä sekä koko kesän kerran kuussa elokuulle asti, jonka jälkeen on hyvä levittää syyslannos. Nurmikkoa kannattaa kastella kerran viikossa kunnolla märäksi.
Nurmen heikon kasvamisen osasyy voi olla myös maan tiiviys, jolloin hapen määrä juurilla on vähäinen. Ilmastamalla ja hiekkaa lisäämällä ilmastuskoloihin auttaa juurten hapensaantia. Ilmastuksen yhteydessä lisää kalkkia ja lannoitetta koko nurmialle, jolloin nurmen elpyminen nopeutuu.
Nurmen perustamisen jälkeen huono kasvu ja harvuus voi aiheutua heikkolaatuisesta siemenseoksesta. Eli seoksen itävyys voi olla huonontunut tai nurmilajit eivät sovellu Suomen kasvuolosuhteisiin. Lisä kylvämällä siemeniä nurmeen saa lisätuuheutta ja ehkäistään siemenrikkakasvien levittäytymistä. Kylvön jälkeen tulee huolehtia perustamisalueen kastelusta, ettei oras tai maa pääse kuivahtamaan.
Nurmikon heikko kasvu sekä harvuus
Lue lisää »Vesilätäköt nurmikolla
Kuopat ja lätäköt nurmikolla kertovat maanpinnan epätasaisuudesta ja tiivistymisestä. Maahan saattaa keväisin syntyä kohoumia roudan sulaessa. Liikuskelun välttäminen kohonneella ma-alueella ehkäisee tiivistymisiä. Nurmikossa olevat kuopat voi täyttää mullalla ja tehdä paikkakylvös. Jos kuoppia on runsaasti, kannattaa miettiä nurmikon uudelleen perustamista ja pohjamaan vaihtoa.
Jos ojitus ei ole täysin kunnossa, nurmikolle voiilmaantua vesilätäkköjä. Mahdollisesti salaojaputket ovat tukossa tai keväiset avo-ojat tulvivat, jolloin vesi ei pääse valumaan pois nurmikolta. Lätäköiden muodostumisen syynä voi olla myös pintamuotoilun kaadot, jotka kohdistuvat samaan kohtaan. Ajan saatossa vesimassa tiivistää maata, jolloin maa ei enää läpäise tehokkaasti vettä. Välttääksesi lätäköt ja pitääksesi maan ilmavuuden kunnossa kalkitse nurmikkoasi säännöllisesti.
Vesilätäköt nurmikolla
Lue lisää »Nurmikossa kasvitauteja
Keväällä lumien lähtiessä voi nurmikossa havaita vaaleita homealueita. Pahimmillaan nurmikon lumihome tappaa nurmikon, mikä näkyy nurmikossa ruskettuneina alueina. Kyseessä on sienitauti, jota voi ehkäistä haravoimalla lehdet syksyllä pois sekä jättämällä nurmi lyhyeksi lumen alle. Ruskettuneisiin alueisiin auttaa kevätpaikkakylvö.
Nurmikon ruskettuneet kohdat voivat olla myös jääpoltteen aiheuttamia. Talvella nurmikon päällä liikuttaessa lumi tamppautuu tiiviiksi aiheuttaen jääpoltetta. Lumen sulaessa ja jäätyessä uudelleen tiivistyneelle alueella, nurmi tukehtuu ja kuolee. Jääpoltetta voi ehkäistä välttämällä liikkumista talvehtivan nurmikon päällä.
Nurmikossa kasvitauteja
Lue lisää »Marjapensaiden istutushoito ja kalkitus
Marjapensaat tarvitsevat noin 50cm leveän ja 60cm syvän kasvualustan, mikä mahdollistaa nopean juurtumisen ja ravinteiden saannin sadonmuodostukseen. Pohjamaan laadusta riippuen istutuskuopan multa olisi hyvä vaihtaa kokonaan uuteen kasvuseokseen, jossa on jo valmiina tarvittavat ravinteet sekä kalkki. Kasvualustan voi myös itse parantaa käyttämällä esimerkiksi kompostia tai valmislannosta sekä lisätä kalkkia 1kg/marjapensas.
Avojuuriset marjapensaat tulisi istuttaa keväisin, jolloin kesän kuumuus ei hidasta kasvin kasvua ja juurtumista. Toisin kun ruukkutaimia voi istuttaa koko kasvukauden keväästä syksyyn sulan maan aikana. Marjapensaita istuttaessa tulisi huomioida, että taimen juuriniska jää maanpinnan tasolle. Tämä parantaa marjapensaan haaroittumista tyveltä ja luo hyvän rakennekasvun sadonmuodostukselle. Keväällä istutettaville marjapensaille on hyvä tehdä istutusleikkaus, erityisesti paljasjuurisille taimille leikaten ne 10cm tapeiksi istutuksen jälkeen. Ruukkutaimia istuttaessa tulisi tehdä muutama viilto juuripaakkuun, mikä auttaa juurten kasvua kasvualustaan. Marjapensaita tulisi kastella koko kasvukauden ajan, taaten pensaan juurtumisen, veden ja ravinteiden oton maasta.
Satokauden jälkeen elo-syyskuun vaihteessa marjapensaille tulisi antaa PK-lannoitus sekä kalkita 1kg/marjapensas. Syyslannoitus auttaa marjapensaita siirtymään talvikauteen ja syksykalkitus edesauttaa ravinteiden saantia maasta. Varisseet lehdet on hyvä haravoida pois pensaiden alta jo syksyllä, mikä vähentää erilaisten kasvintuholaisten esimerkiksi homeiden muodostumista marjapensaiden tyvelle.
Marjapensaiden istutushoito ja kalkitus
Lue lisää »Istutusalueiden perustamiskalkitus ja maanparannus
Riippuen pohjamaan maalajista istutusalueelle voidaan tarvittaessa tehdä kokonainen maan vaihto uuteen multaan tai parantaa pohjamaata turpeella sekä kompostilla. Maanparannuksessa tulisi huomioida käytettävän kompostin ravinneväkevyys ja pohtia sopiva sekoitussuhdeanne pohjamaan kanssa.
Kompostin sekoitussuhde pohjamaan kanssa riippuu siitä mitä kompostoinnissa on käytetty. Esimerkiksi kotitalouksien biojätteestä koostuva kompostin sekoitussuhde pohjamaan kanssa on 1:3 mutta esimerkiksi pelkästä puutarhajätteestä koostuva komposti voidaan sekoittaa 1:2 suhteella. Hyvin maatuneeseen kompostiin tulisi lisätä turvetta tuomaan kuohkeutta kasvualustaan, mutta runsaasti oksasilppua sisältävä komposti ei tarvitse turvetta. Pohjamaata ja kompostia sekoitettaessa, joukkoon on helppo lisätä kalkki 1kg/m² ja lopuksi pinta tasata alue ennen istutusta.